Kauneutta on kaikkialla. Mikä on sinun mielestäsi kaunista?

Inspiroiduin näinkin herkästä aiheesta selaillessani sisustuslehtiä. Minuun vaikutti vahvasti puhtaanoloiset tekstiilit, voimakasväriset katseenvangitsijat ja entisöidyt, mutta vanhahtavat pinnat. Kiinnitin myös huomiota yksityiskohtiin; kauniit puunoksat kaartuvat toisiensa ympärille kuin hakeakseen turvaa toisestaan ja niiden siluetit tanssivat ikkunasta tulvivien valonsäteiden huumaannuttavana. Suorastaan lumoavaa ja estetiikkaa uhkuvaa ympäristökuvaa, joka tekee useimpiin suuren vaikutuksen. Pohdiskelin tätä aihetta pitkään. Mikä tekee asioista kauniita? Mietin kauneutta pinnallisena käsitteenä ja hieman syvällisempänä ja henkisempänäkin aiheena. 

Kauneus koostuu pienen pienistä yksityiskohdista luoden onnistuneen kokonaisuuden. Yksi tarkoituksellinen "virhe" voi jopa tehdä asiasta kauniimman kuin mitä se olisi ilman tätä "virhettä". Viittaan tällaisella virheellä esimerksi vintagetavaroihin tai vaikkapa ihon punoitukseen. Se voi saada ihmisen tai objektin näyttämään uniikimmalta ja mielen-kiintoisemmalta, tai jopa antaa tarttumapintaa keskustelun aloittamiseen. Henkisempi katsaus kauneuteen edellytti minulta paljon. 

Pyörittelin asiaa paljon pääni sisällä. Pelkkä kiltteys ei voi tehdä itsessään ihmisestä kaunista, koska mistä voimme tietää motiivit empaattiseen käytökseen? Mielestäni henkisen kauneuden kuvaa luo oikeamielisyys, positiivisuus, ymmärtäväisyys, oikeassa mielessä äidillisyys, tasavertaisuus ja tahdonmukainen käyttäytyminen ylipäätään jokaisen elämänosan saralla. Kauneudesta ei voi omien huomioideni mukaan keskustella välttäen kliseitä. Niinpä minäkin lausun tähän loppuun yhden: Kauneus tulee jostain paljon syvemmältä kuin pelkistä kauniista kasvoista ja vartaloista. Olkaa itsejänne ja rakastakaa.